Ñemoñee oñemondo opaete kuñaretape oñeväeramo Iara opaete kerupirupi ñoguinoivaepe Kuae ñee omondo Thoraya Ahmed obaid Directora Ejecutiva UNFPApe oïvae

Oñevaerambueve opaete kuñaretapegua Iara ñemboeteapeguavae, ñanemaendua jare ñamee ñemboete opaete kuñareta kerupirupi ñoguinoivape, keräi jaeretako tätaguevae oparaviki jëtarä jare iñemoñareta, jëta jare jëtaguasu yoguirekokavivaerä.

Opaete kuae ivipe, kuñaretako oñopapicha guiraja tëtareta javoi jekuae oguata ojo oiko tekoyuvakekoti.  Añaverupi, oyekuama jetague kuñatairaireta oñemboevae, jetarupi kuñareta oipisi mbaraviki tuichaguevae jare ipuerema yoguireko mborokuaireguarä jare tëtaruvicharä, jokoräiñovi jetarupima kuñareta oyekou mbaraviki jepikavivaere.  Erëiko, jekuaeñoi oata opavaerä mbae oyoupiti jare mombiri viteri oï tekoyuvake yaupitivaerä.

Erëiko jekuaerambueve  arajaikañavo metei kuña omano imembi oa kaviä jekopegua yepetëi ipueretaviña oyereroasa jokuae mbaesusereguivae, jekuaetako ñañemambeko jare ñamotenonde chupereta tekoroïsa jare itekomboe, jaema jokuae tekomboepe oyechataviko  itekomboe  salud sexual jare reproductivaregua oï chupevae.

Javoiko oimerambueve mboapi etatarupi  kuñatairaireta jekuae ipiakotiäreve omomenda ndeirambueve okuakua, jekuaetako ñaneñeengeta opaetevaere oñemaevaerä jupirupi jare oñemojëgua chupereta tekokavi, jokuae tekokavi jaeko ipuerevaerä oipisi moromboe ikaviguevae ojovaerä oupiti arakuaete.

Jokoräiñovi, oimerambueve jekuae mbaeñuvanga kuñareta jare kuñatairairetakoti, javoi oyeya mbaeti mbaevaerami jokuae tekoretayave, oipotatako ñañoräro yayapoukavaerä mborokuaireta jeiguevae teko jupigue oïvaerä opaetevaepe.

Jaeramiñovi oimerambueve  jekuae kuñataimichireta okañi, jokuae 100 etata kuñataimichireta mbaeti oikove ñoguinoirapicha añaverupi, michia kunumi oyeau jare oñemotenode jekopegua, oipotatako oyeapo ñeengeta jare ñemambeko oyepoepivaerä tekokavimbae tekokavigue ndive aguiyevaeräma jekuaeño oyekua tekoyoavi jare ñemomii jare mbaeñuvanga kuñatai jare kuñaretakoti.

Oimevaerä päve tekoyuvake kuimbae jare kuñakoti, jokuaeko jae tätague mbaraviki jese oyeapotavae añaverupi.

Añave, kuae ara oñemomaenduarambueve oï  opaetevaerä kuñareta Iara, yaja päve tenondekoti  yaroviareve keräi kuñareta itekomboe jaeviko tekomboe opaetepegua oïvae, echako opaete kiañavo oaguire ichi jiegui, oïko chupeguareta tekoyeyorarupi jare tekoyuvakerupi mbaemboetereve yoguirekovaerä jare tekomboere oyekouvaerä, jarevi opaetevae kianungañavo itekomboe jaeko oikovaerä iyambae jare mbaetireve kiave ipuereta guiroïro.

Oasama 60 arasarupi, 1945 arasayave, jokuae Naciones Unidas omopuävaereta omboguapiko jokuae mborokuai omee Naciones Unidasvaerupi jokuae mborokuaiipi jese oyekovaerä tekoyuvake kuimbae jare kuñaretapegua oïvae.  Jaema jokueguire mboapipa arasarupi 1979pe, jokuae tëta jekoviakarä ñoguinoivaereta omoañete jokuae tenondegua tratado internacional jeivae ipuerevaerä jokoropi oyeparaviki jare oyepi kuñareta itekomboe.

Arasa 1994pe, oyeaporambueve Tëtaguasureta iñomboati Población y Desarrolloregua, jokope tëtaruvichareta opaete kerupi ñoguinoivae jokuaeyave jaeramoetëi  omoeräkua salud reproductiva jare tekomboereta ñemoñaregua jaeko jese ipuereta oyepi kuñareta omboipivaeräma mbaepuere guinoi jare kuimbae jare kuña oyuvakevaerä teko chupereta jokoräiñovi desarrollo sosteniblepe.

Oasama pañandepo pandepo arasa, oyeaporambueve Irundía Tëtaguasureta Iñomboati kuñaretaregua, jokope tëtaruvichareta omometei ñemongeta ipuerevaerä mbaraviki oyapo jokuaeko ombojeereta plataforma de acción ipuerevaerä oyeupiti tekoyuvake, jare tëtareta yoguirekokavivaerä jare oimevaerä tekopiaguive.

Añaverupi, jokuae ñemongeta oyeapovaeretako ojo oñemboyekuaye jokuae Objetivo de Desarrollo del Milenio jeivaepe, jaema jokuae ñemongetarupi tëtaruvichareta oñeñono ipuerevaerä  omboague teko  mbaraveteasirupi yoguirekovaeretagui javoi oñemboguatavaerä opaño mbaravikireta opaetevae ikavi yoguirekovaerä mbaetireve oyeapoasi kuri yoguirekotavaeretape.

Jokuae ñemongeta jare mbaembaeko oñeñono oupititavae, jaeretako ñoguinoi guiroatavaerä tëtare oñangarekovaereta jokoräiñovi tëtaiporeta ipuerevaerä iñeengeta oyeapoukavaerä Tëtaruvicharetape jembiapo jare oporoguiroatavaerä tekokavirupi, echako oyapotaiko jokuae mbaraviki guirokuaveeretavae.

Jayave UNFPA, jekuaeko oñererokuavëe ipuerevaerä mbaravikire omborivaereta päve oporombori jupiguerupi ipuerevaerä jekuae ojo mbaepuere guinoi kuñareta, tekoyuvake oimevaerä kuimbae jare kuñaretape, oimevaerävi salud reproductiva jare tekomboereta ñemoñaregua.

Añaverupi, ñemongetareta yavaimbaereve jare imambaepegua oñemoeräkuaramo kerupirupi, oipotako oñemae metei ñemongetare echa oñevaemako iara oyekuaukavaerä:  Añaverupi, ipuereko oyeapokatuta tekovaireta opaeterupi oimevae kuimbae jare kuñareta omometeiyave jokuae miräta guinoivae, jare oyapo pävekoyave oyuvakereve mbaraviki, echa jayaveñoko oñevaeta tape ikavigueve tekoreta oyeapokatuvaerä.

Kuae ara, oyeaporambueve ñemomaendua Kuñareta  Iara opaete kerupirupi, jarevi arañavorupi, yaja tenondekoti yaroviakatureve keräi kuñareta ojoko jekuae tenondekotiyave, opaetevaeko yaja ñai tekondekoti tekokavirupi.